Yrittäjyystarinani alkoi vuodelta 2016, kun pidimme harrastuksena peliverkkokauppaa veljeni ja hyvän ystäväni kanssa.
Kenelläkään ei ollut mitään käryä, miten bisnes toimii. Meillä oli vain halu toteuttaa jotain projektia yhdessä.
Pyöritimme peliverkkokauppaa pari kuukautta, mutta pienen onnettomuuden seurauksena verkkokauppa lakkasi toimimasta.

Mietittiin yhdessä, mitä muuta me voitaisiin kokeilla. Lopputuloksena päätimme pitää diskon alakoululaisille. Pääsimme järjestämään diskon erääseen alakouluun Varkaudessa. Disko oli menestys, 130 koululaista saapui paikalle.

Onnistumisen myötä pohdimme, voisimmeko järjestää Varkaudessa yleisen diskon, johon voi tulla oppilaita mistä tahansa alakoulusta. Järjestimme samaan syssyyn tällaisen diskon, mutta tänne saapuikin vain n. 20 koululaista. Toinen disko ei onnistunut, persnettoahan siitä tuli, vaikka kuvittelimme että meillä olisi talo täynnä koululaisia. Tämä opetti minulle heti kättelyssä, että yrittäminen vaatii riskinottoa ja mikään ei ole varmaa.

Seuraavana kesänä perustin 15-vuotiaana ensimmäisen yritykseni, toiminimi Lizardicin. Tein alussa verkkosivuja, it-tukea ja tapahtumia.
Kokeilin kaikkea minua kiinnostavia aloja.

Jossain vaiheessa heräsi ajatus, että osakeyhtiöhän se olisi mukava perustaa, ja alkaa kokeilemaan bisnestä enemmänkin.
Perustin Hopia Groupin yhdessä veljeni Tuomaksen kanssa.
Armeijan jälkeen palasin Varkauteen ja työskentelen nykyään yrittäjänä myös isännöinnin parissa.
Nykypäivänä hoidan Hopia Groupia sivutoimisesti, sen mukaan, mitä ehtii. Tuomas puolestaan työskentelee rahdin parissa.

Ai miksi osakeyhtiön nimi on Hopia Group? – Aina pitää olla katse eteenpäin tulevaisuuteen.